lauantai 20. syyskuuta 2014

upp på taken, över staden


ennen mitään muuta ni haluun vaa sanoo
et salee kaikist parasta on se kun sä kuulet
jonkun sanovan jotain joka on joskus aikoinaan
ollu sun ja ystäväs mielest hupaisa juttu

et kelaa että se ees muistaa,
tai et sil jutul ois sille joku merkitys.
mutta kuinka väärässä ootkaan

pää kääntyy hitaasti ja merkitsevä katse kohtaa sun
"hengitä"-sanomaa huokuvan punaisen naaman.
niin kliseiseltä, kuin se kuulostaakin.
ni kyl. siin on sitä jotain.


kaks ihanaa ennen rientoja


och jag vet att allt är falskt och bedrägeri
men det struntar jag i för vi dansar
och du har så mjuka läppar



våra hjärtans förlorade slag, 
alla drömmar som aldrig blev av
och de lögner vi levde och stannade i, 
dom vi blev och dom vi ville bli


vähä kontrastii siinä he he
mut oi armas länsinaapuri
kuinka sinua rakastankaan


tänään ois sellast lähtemist luvassa
huomenna ryytymistä jaaa 
maanantaina taas rairai
mutta nyt:

valotikut? check
vaaleensiniset kulmat? check
kuolemaksi koituvat korkkarit? check
idän rivitalobileet? check

mimmin parti, femin parti, tuparit, monroe, praha
noin kartoittaakseni seuraavan viiden viikonlopun ohjelmat
nyt alkaa olla se syksy jost oon puhunu
vihdoinki ylppärit tältä erää takana
vihdoinki odotus palkitaan


tältäkö se tuntuu
olin unohtanu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

let the hate rain boys