sunnuntai 21. syyskuuta 2014

kaikkeen tottuu


ennen jos oli jotain epämiellyttävää tai raskasta mitä mun piti tehä, 
esim paljo kokeita tai muuten vaan tosi kiireistä aikaa tulollaan. tai ängst. 
mä mietin et miten mä selviin miten mä saan aikaa ja tilaa omille ajatuksille ja tunteille 
ja mahdollisuuden purkaa pahaa oloo. mut se ois kai ollu liian monimutkasta. joten. 
tein niin et lukitsin kaiken huolen ja surun jonnekki mun aivojen rakoon. 
puudutin itteeni, en ollu oma itteni, olin käytännössä kaksnaamanen, 
painoin vaan täysillä päälle ja unohdin kuuliaisesti kaiken 
mikä mua oikeesti mietitytti.


tein sitä sen takii mainly, 
koska muut ois kärsiny siit jos en ois tehny niin. ja tein sitä tosi kauan. 
tuntuhan se ihan vitun paskalt mut hei. parempi et mul on paska fiilis 
ku et mun frendit joutuis go through this with me.


parempi et hoidan tän vaa ite ja kidutan itteeni kenenkään tietämättä. 
ja se oli mun mielest ihan ookoo tapa to get through things. (?????¿¿¿¿???)



nyt oon tajunnu lopettaa sen helvetin ruljanssin. onneks. 
koska ketään ei kiinnosta se että sä teet sen niitten takii. 
ne vaan hymyilee nätisti, sanoo jotain kivaa ja jatkaa matkaa. 
kyl ne tietää et sul on vähä tukala olla mut hei, 
sä yrität peittää sen ni periaattees ei oo niiden ongelma.

ymmärrän sen, ettei se periaattees ookkaan.
enkä oo vaatinu täs keneltäkään mitään sääliä.

mut se et yhtäkkiä ku päätätki päästää kaiken ulos, 
kosk vihdoin huomaat, tajuut et ketään ei kiinnosta, 
ni koko jengi on etusormi suussa ihan tosissaan
et mikä kyrpä sulle nyt on kasvanu otsaan.


i just.

wh-


yes, except for the grades thing



tehääs viel yhteenveto.
ettei menny keneltäkään ohi:

ketään ei periaatteessa kiinnosta
turha siis peitellä paskaa oloa

tää ei oo mikää vineemis-postaus. tää on vaa reality as i see it.
toisaalt iha turhaan alan pyydellä anteeks omii ajatuksii. te joko ymmärrätte niitä tai ette.
ennen hyvästejä on kaks asiaa jotka salee ihmetyttää mua eniten tänä iltana:
miks maailmast pitäs tehä itelleen hankalampi paikka elää ku mitä se jo on.
miten oon saattanu tehny sitä itelleni. mikä hel-


tää on jokaiselle joka tietää mistä mä puhun.
lyriikat muistuttaa pelottavan paljo jotain psyykkausmantraa
mut what the hell. hyvä biisi, hieno albumi.



happy fucking birthday to me in 2h

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

let the hate rain boys