täydellisiä valheita

taas. 

just kun luulen

että nyt kaikki o hyvi.

ni mä kuulen sen perus

tonje, tules tänne mulla on asiaa.

voi vittu.

mun puhelinlasku o taas sitä pilvenpiirtäjä luokkaa. sigh.
ja voin huviksenne kertoo et ei oo eka kerta.

mite meil o viel rahaa maksaa tää kämppä ees
sen jälkee ku mä oon päässy vähä tekstailee.

ne työt tulee tarpeesee. jos saan sen paikan.

miksi taas.
mul pitäs olla sellane paketti et mä en voi lähettää viestejä sitte ku menee tietty summa.

ja tho, vaik mä olin seurannu sitä et kuinka paljo niit tekstejä olin lähetelly, ni.

en ilmeisesti tarpeeks. 

lopetin tänää kahelt. lopetin kahelt torstaina varmaa viimeks sata vuotta sitte. oli iha jees.

tulin suoraa himaa ja aloin kihartaa mu hiuksia. sillo ku mul vielä oli ne mun kauniit pinkit 

ni kiharsin näitä ja näytin pieneltä karkilta. ne oli sillo kyl paljo lyhyemmät. 

ku nyt huomasin miten paljo enemmä mu piti kierittää siihe ympärille. 

ku mu o peili mu huonees sillee kaapin ja lipaston välis
ja siin sen edessä o semmone kori systeemi 

joka on ruma ja jota mä vihaan mut äiti pakottaa.
joo tiiän. voisin vaa hakkaa sen palasiks 

ja viskellä palaset ikkunasta mut en vaa oo saanu sitä tehtyy viel. 

joku päivä peurat, joku päivä.

no eniwai, siirsin sen ! applause

ni sit pääsin siihe etee istumaa koneen kaa ja kihartelee. 

tuli näist iha jees. vähä vaa epäonnistuin nois taka-fjuneneis.

tykkään näist kyl huomattavasti enemmä ku mun original suorista hiuksist.

niis ei oo mitää. ei ees pyörteitä. onneks sentää näit voi värjää. huh.

le märkä rotta ellen tee näille mitää aamusin.

MUTTA. nyt. perfect volume.

perfect vähä sekasin.

perfect vähä omaa elämää elävät.

perfect tottelemattomat.

ah

vittuakos valitat niist luonnonkiharoistas siellä

siin ku kihartelin ni laitoin vaa spotifyn radio siit mun kesäplaylistist
joka tehtii sillo maanantain antonial.

biisejä joittenka lyricsejä rakastan.
vaikka they make no sense.
vai koska they make no sense.

tykkään yleensä mrazin biiseist kosk ne ei tunnu niiku biiseilt. 

ne kuulostaa silt et se vaa puhuu niit sanoja.

tai joo laulaa nii mut. koittakaa ny hyvät ihmiset ymmärtää. 

ne kuulostaa nii luonnolliselt monologilt. tai tarinalt niiku.

okei lopetan tän säälittävän yrityksen selittää.

kyl nää make sense. tai sit ei. mut cmon

I wanna buy you everything

Except cologne, cause it's poison

miten ihanat lyriikat täytyy olla.

tää kans one of my abolute favorites.

just noi lainit.

mutta. sitten tänne tuli loput asukeista
ja siinähä se oma rauha ja hyvä olo heitti itse itsensä kaivoon.

arvostakaamme niitä kahta tuntia kun kaikki oli mainiosti ja sain olla yksinäni.

tajusin muute äsken että nää mu hiukset o toiselt puolelt mustat ja toiselt ruskeet.

pikku vikoja. ei haittaa.

le ei haittaa biisi:

"if life seems jolly rotten, there's something you've forgotten

and that's to laugh and smile and dance and sing"

but also, le koulu:

life's a piece of shit, when you look at it"

on tää vaa nii mainio. jätkät o "ristiinaulittuja" keskellä ei yhtää vitu mitää

ja sit perus joku britti alkaa heittää tällast läppää ja et ei nyt lannistuta miehet

gotta love UK

menkää nukkumaa hei