torstai 28. helmikuuta 2013

täydellisiä valheita



taas. 
just kun luulen
että nyt kaikki o hyvi.
ni mä kuulen sen perus
tonje, tules tänne mulla on asiaa.

voi vittu.

mun puhelinlasku o taas sitä pilvenpiirtäjä luokkaa. sigh.
ja voin huviksenne kertoo et ei oo eka kerta.
mite meil o viel rahaa maksaa tää kämppä ees
sen jälkee ku mä oon päässy vähä tekstailee.
ne työt tulee tarpeesee. jos saan sen paikan.

miksi taas.
mul pitäs olla sellane paketti et mä en voi lähettää viestejä sitte ku menee tietty summa.
ja tho, vaik mä olin seurannu sitä et kuinka paljo niit tekstejä olin lähetelly, ni.
en ilmeisesti tarpeeks. 


lopetin tänää kahelt. lopetin kahelt torstaina varmaa viimeks sata vuotta sitte. oli iha jees.
tulin suoraa himaa ja aloin kihartaa mu hiuksia. sillo ku mul vielä oli ne mun kauniit pinkit 
ni kiharsin näitä ja näytin pieneltä karkilta. ne oli sillo kyl paljo lyhyemmät. 
ku nyt huomasin miten paljo enemmä mu piti kierittää siihe ympärille. 

ku mu o peili mu huonees sillee kaapin ja lipaston välis
ja siin sen edessä o semmone kori systeemi 
joka on ruma ja jota mä vihaan mut äiti pakottaa.
joo tiiän. voisin vaa hakkaa sen palasiks 
ja viskellä palaset ikkunasta mut en vaa oo saanu sitä tehtyy viel. 
joku päivä peurat, joku päivä.

no eniwai, siirsin sen ! applause
ni sit pääsin siihe etee istumaa koneen kaa ja kihartelee. 
tuli näist iha jees. vähä vaa epäonnistuin nois taka-fjuneneis.
tykkään näist kyl huomattavasti enemmä ku mun original suorista hiuksist.
niis ei oo mitää. ei ees pyörteitä. onneks sentää näit voi värjää. huh.
le märkä rotta ellen tee näille mitää aamusin.
MUTTA. nyt. perfect volume.
perfect vähä sekasin.
perfect vähä omaa elämää elävät.
perfect tottelemattomat.
ah

vittuakos valitat niist luonnonkiharoistas siellä

siin ku kihartelin ni laitoin vaa spotifyn radio siit mun kesäplaylistist
joka tehtii sillo maanantain antonial.
biisejä joittenka lyricsejä rakastan.
vaikka they make no sense.
vai koska they make no sense.


tykkään yleensä mrazin biiseist kosk ne ei tunnu niiku biiseilt. 
ne kuulostaa silt et se vaa puhuu niit sanoja.
tai joo laulaa nii mut. koittakaa ny hyvät ihmiset ymmärtää. 
ne kuulostaa nii luonnolliselt monologilt. tai tarinalt niiku.
okei lopetan tän säälittävän yrityksen selittää.


kyl nää make sense. tai sit ei. mut cmon

I wanna buy you everything
Except cologne, cause it's poison

miten ihanat lyriikat täytyy olla.
tää kans one of my abolute favorites.
just noi lainit.

mutta. sitten tänne tuli loput asukeista
ja siinähä se oma rauha ja hyvä olo heitti itse itsensä kaivoon.
arvostakaamme niitä kahta tuntia kun kaikki oli mainiosti ja sain olla yksinäni.
tajusin muute äsken että nää mu hiukset o toiselt puolelt mustat ja toiselt ruskeet.
pikku vikoja. ei haittaa.

le ei haittaa biisi:


"if life seems jolly rotten, there's something you've forgotten
and that's to laugh and smile and dance and sing"

but also, le koulu:

life's a piece of shit, when you look at it"


on tää vaa nii mainio. jätkät o "ristiinaulittuja" keskellä ei yhtää vitu mitää
ja sit perus joku britti alkaa heittää tällast läppää ja et ei nyt lannistuta miehet
gotta love UK

menkää nukkumaa hei


keskiviikko 27. helmikuuta 2013

rakastakoon jälleen särkyneet sydämet


bruce taas speaks me wisdom


well we bursted out of class
had to get away from those fools
we learned more from a three minute record, baby
than we ever learned in school

lue ne uudestaan.
miten. miten se tietää.
miten se laulaa mun päiväkirjaa.
nii no, kylhä sä saat kaikki biisit kuulostaa su elämältä kunha tarpeeks kovaa yrität.
"joo joo kylhä mul o melkee tollee vaa et se o kyl vähä toisinpäin mut tää o silti my life
ja nii tää mun elämän tilanne joo siis apua nää sanat herrajumala toi kohta o nii totta"
tuttua ? nii. mut ei ikinä oo ollu näin accurate, ku noi kaks ekaa lausetta täst biisist.
lopuistakaa lyriikoista en lähe valittamaa

tonight i hear the neighborhood drummer sound
i can feel my heart begin to pound
you say you're tired and you just wanna close your eyes
and follow your dreams down

hehe. olen väsynyt. tykkään rummuista ja unelmist. 
joo joo. osaan mä rautalangastki vääntää.

miten bruce saa mun päivän aina paremmaks. ihmeellisel taval. sillee mitäspienistätididididi taval
ku okei, ne biisit jotka saa sut hyvälle tuulelle sillee et sust tuntuu et oot taas 5v ja on karkkipäivä
sit ne jotka saa sun mielestä kaikille yhtäkkiä hyvän olon ja nyt juhlitaa ja vittu ku o jees
sit kans viel ne jotka on chillejä ja jotka saa sut uskomaa et su elämää ohjaa joku iha kiva tyyppi

mutta
tämä poika
tämä pieni boy nextdoor.
sil o ne biisit, jotka saa sut ylös sängyst aamul.
MUTTA, ei uskottele sulle että kaapissa on vielä kahvia, tai että ulkona paistaa aurinko, 
tai että ainoo ihmine jolle tykkäät puhuu ois koulus tänää, tai että sun kivapaita on löydettävissä.
mut se saa sut silti ylös sieltä. tää kuulostaa joltai you raise me up matskult. hirvee dramaattista.
mut se on totta :D

bruce saa mun normaalin helsinkiläisen lukio-elämän kuulostamaa merkittävält.
on se ihan kivaa. vähä vaihteluu tähä ainaisee valituksee. 
vois kirjottaa tänne välil iha kivoja juttuja.


toissapäivän paisto aurinko. eilen paisto aurinko. tänään paisto aurinko. 
SORTSIKELI.ei. mut ei siihe oo enää kauan. mun laskemis-projekti. 
93 päivää kesälomaan. 61? koulupäivää. en oo varma. no jotenki tollee silti.

tänää siin ruua jälkee meil oli samhällsläraa mikä vittu onkaa suomeks sori vaan kvg. 
ja aurinko paisto sinne luokkaa. tai ei tietenkää paistanu kunnol ku opettaja oli vetäny verhot etee 
mut silti ne säteet änki yhest avoimest ikkunast ja heijastu jostai tuolin karmist mu naamaa 
ja siin sitä ihailles meni kaks tuntii keskivertoo kevyemmi. siit ikkunast oikee näki 
ku vesipisarat tippu katolta ja ku ne kimalteli auringos. sillo oli se 5v karkkipäivä olo. 
kevät jotenki tyrkytti siin itteää. ei ollu sellane laahaavava olo. 
tuntu et kolmen tonnin painot oltii vaa hops otetty pois mu pään päältä.
what is this magical fuckery

sen tunnin jälkee mä ja ida juostii ulos ja seistii auringos ja se lämmitti. 
THANKS GAY EARTH, FINALLY
sitä mä olin oottanu.

koska nyt on tän aika. tää vaa on perinne.

se eiline mussa-kurssi joka menee puol kolmest puol viitee joo olin siel silti koska musiikki, 
ni mä en ees ollu tajunnu mite järjetön ikävä mul oli ollu tota. 
ku ei mul nyt oo mitää projektii kesken tai käynnis tai mitää 
ni ei oo hirveesti päässy musisoimaa mitä ny yksin kotona 
kämäsesti kitaraa rämpytän minkä kerkeen ja osaan.eli kovin vähän. 
ja korvatulppien käyttö suositeltavaa.

mut eihä me tehty siel ees oikee mitää :D ku haloo, ei siihe tartte muuta ku sen porukan 
joka haluu olla siellä ja joka huom. haluu TEHÄ siellä jotain, ni on jo homma hoidossa. 
sil opel oli iha tosi kiva asenne siihe hommaa eikä siin ollu mitää semmost fiilist et ollaa koulus. 
tai et se ees on joku kurssi. mä saan tosta kurssin. en mä muista tota ikinä. 
ei se tunnu silt. koulus oli kivaa. mitä.

ku kerrottii sille et mitä me oltii tehtyy ekal kurssil 
ni se oli iha järkyttyny että mitä miksi rakkaat pienet lapset mitä teille on tehty. 
siinä se sit näytti meille semmose jääkapin kokosen huoneen joka oli 
jotenki hämärästi piilossa siellä meaningless kaappien takana. se oli taivas. 
siel oli sata eri mikitys tsydeemii ja piuhoja iha joka vitu lähtöön ja kaikkee sälää. 
ja ne piuhat muute toimi. 
le wtf

yks ralli vaa vedettii ja sit kans jätkät jammas 
ja mä hömisin jotai siihe mikkii. ei paljo mitää, mut ei se haitannu. 
oltas voitu hilluu vähä pidempääki mun puolest.
eka kerta ku o surettanu ku pitää lähtee koulust. 
eikä sekää haittaa. vaihtelu virkistää.

helvetti ku taas menee näiks yöllisiks sessioiks. vitu vittu.
muistin äsken et modda förhör. mitä jos ei.

koska tää on mailman iidaisin ja maaliskuisin biisi. 
se ku jäät sulaa silt tielt mitä kävelet kouluu 
ja sitä pitkin virtaa pieniä puroja talven hiekotussoran seassa 
ja asfaltti kiiltää auringos ku se o iha märkää. 
le toivo

mul o viimeaikoin ollu hirveit moodswingei.
mä toivoisin et ne loppuis pikkuhiljaa.
ees hetkeks. se o fyysisestiki rasittavaa.
vie kaikki voimat tollane sheis.

ja juttelin tos muute äske mutsin kaa. 
siit ku mite mä olin nii pirtee pienenä ja halusin hirveesti tutustuu ihmisii.
miks mä en esim oo enää nii innoissani asioist. 
kauheetä ku pitää tsemppaa hirveesti et jaksais innostuu asioist.
nojoo. yks asia on kyl hirveen ristiriitane.
le tässä tulee:

kaheksannelle luokalle en palais vaikka maksettais, mut mul on silti ikävä sitä mite luova mä olin sillo.
u kno, mä piirsin ja maalasin ja kirjotin biisejä ja muita kivoja juttuja ne oli oikeesti just hyvii.
enhä mä osanna piirtää enkä vieläkää osaa mut dude ne oli ne värit jotka oli se juttu.
ne liidut ja tussit. mul o se rasia niitä täynnä vieläki. huomattavasti lyhyempiä ovat kyllä.

mua vähä huolettaa et mitä tapahtuu ku en jaksa eikä oo sitä innostusta tai inspistä.
eikä oo ollu niiku oikeesti hyvin pitkää aikaa.
oon yrittäny houkutella sitä ja huudella sitä haloo missä olet tule takaisin.
tuleeks se ikinä takas? tai. meeks mä ikin enää takas normaaliks ?
enemmänki mitä vittua mulle o tapahtunu.
oon ku joku laiskiaine.
en puhu kellekkää enkä tee mitää.
laiskiaiset kyl hymyilee.
tai ainaki ne näyttää silt.
ehk ne on hirveen surullisii.
iz okai <3
ollaa samas venees



muistakaa lapset

olin tänää mimmin kans yhes porukassa siellä jossain lekiksenvene-mestoil hertsikan takametsis
ei se oo enää hertsikkaa joo tiiän mut jossai siel. tietää ketkä tietää. wotever.
siel sen tutulla oli pikku kirppis himassa ja kävästii katsastamassa tilanne ja ostinkin pari neuleen tapasta,
since en sellaisia omista ja niille olisi tarve. joo hyvä ku ostin tällee ku kevät tulee nii hehe turpa kii

ja sitte ku oltii hoidettu bisnekset ni istuttii keittiö pöydäs ja juotii kahvii ja teetä.
se taas oli yks parhaist. miten mä ees selittäisin sen. ne ihmiset oli tullu suoraa ovesta sisää.
ja tunsin niist yhen, mimmin okei. siin vaa istuttii ja juteltii ku oltas tunnettu vähä pitempääki.
jotenki sai hirveen helpottuneen ja rennon stressfree olon aikaa.
kiitos teille. ja tee on ihme juttu.

olisi

aivan, heihei modda

ainaki mä tän blogini kanssa

heippa pojat :3 
kello tulee just sopivast kakstoist.

nu ska alla små svampar sova


maanantai 25. helmikuuta 2013

lähde kanssani

jeeje.
olin iha unohtanu kui paljo vihasin kouluu. se oli kiva. 
ei ollu kiva realise tänää mite paljo mä vihasin sitä.
siihe paskaa oli melkee tottunu enne hiihtolomaa.
ja miks vitussa MIKSI pitää tottuu siihe et o perseest.
tuolille meinaa nukahtaa ja puhelimest loppuu akku.
ruoka maistuu pahville eikä ketää kiinnosta.
eikä mua kiinnosta senkää pahemmi.
tottakai mä käyn ton huussin alusta loppuu kunnial
mut mä oikeesti yllätyin mite syvään mä sittenki vihasin tota
mitä vitu elämää mä elän ?
anyone ?

sit hannele tho jotenki magically pelasti mu päivän vaa viestittämäl. 
kerkesin vastata kahtee viestii enneku mun puhelin lopullisesti kuoli, 
mutta siin mun day was made ja lähin annan kaa stadii koulun jälkee. 
ku vihdoinki olin rahois ni kävin mäkis kanal ja sit mä ja anna juostii vessaa forumii
kosk kaikkii taas kiinnosti nii vitusti
ja voin vaa kuvitella milt se näytti ku piti mennä nopee 
ja mä olin kävelly niis heelseis puol kympist asti, 
kello oli joku puol viis sillo. 
hell in my shoes

ja sit ku nauroin annan selityksille ja ihmiste ilmeille ni.
like i said, voitte vaa kuvitella.

sit jotenki ihmeellä päästii sit lähtee sielt niitte sadan metrin vessajonojen jälkee 
ja mentii avec le porukka to the atarah-house ja pälätettii vaa. 
toimin vähä terapeuttina ja sitte puheenaiheet tietty käänty kesään ja kevääseen 
ja hullu haaveilu ja kuunneltii vanhoi kesäbiisei ja tehtii jotai playlistii spotifyhi.
sigh

ootan vaa sitä ku voi aamul vaa heittää rotsin niskaa ja lähtee kouluu 
ILMAN ETTÄ TARTTEE HYTISTEN SEISTÄ JÄISELLÄ PYSÄKILLÄ
sillon on tonjella kesä. tai ees kevät. koht on maaliskuu. 95 päivää kesään.
joo, mä aijon laskee näit joka päivä. nukuttaa iha hirveesti ja jalat kipeen.

ku me säädettii siel stadis nii pitkää kaikkie mäkkie ja vessajonoje kaa 
ni päästii vuokkii vast joku puol kuus ja sit yhtäkkii kello oli jo vartti vail yheksä
aika lentää noitte hassujen kaa. jalat vieläki kipeenä.

huomen ehk uutta musiikkikurssii kehiin. 
riippuu ensiks opettajast mut sit aika paljo noist jätkistki.
toivottavasti huomine menis paremmi

kiitos aurinko että paistoit koko päivän.
kaikki oli automaattisesti paremmi.
ja sain käyttää mu rillei.
bwaha


nyt o kello jo nii ppaljo et pikku tonjen pitää rientää yöpuulle
ni anteeks vanteeks tää o ny ilman pikseli-viihdykettä



ainaki melkee

perjantai 22. helmikuuta 2013

rakkauden gangsteri




kuuntelelen kaikkii biisei läpi mu musatiedostois
ja mun fabulous flawless musiikkimaun mukaisten eargasmejen lisäks
sielt löytyy vähä sitä vanhanpuoleisempaa matskuu.
sitä mitä mä kuuntelin ala-asteel.
mite mul muka vielä on ne tääl.

joudun lataa aika monii biisei jotka mul ois levyinäki,
ni youtubest, koska vitun itunes. se ei vaa suostu jotenki.
vaik kerranki kopioisin laillisesti omalta laillisesti hankitulta omaisuudeltani,
niit biisejä sinne loputtomaan musiikkikirjastoon, ni sit ei toimi.

se jotenki lagaa. ehk se on tää kone. saattaa hyvin ollaki.
meil o aina ollu aika ristiriitaisii tuntemuksii toisiamme kohtaa.
eikä täs välil toimi mitkää leffatkaa.

 Animated Gif on Giphy

nojoo anyway.
ku yritän kopsaa levyjä itunesii ni joo se kyl onnistuu, mut sit ne sillai pätkii.
ja saan ihan hullun kohtauksen ja meinaa tulla housuu
ku oon nii hädäs et mitä mun pienille vaaveille o käyny
enkö mä oo hoivannu niitä tarpeeks hyvin
miTÄ KAIKKEE MU VIEL PITÄÄ TEHÄ ENKÖ MÄ OO
en ilmeisesti oo ansainnu.

ni nyt puuhailen sitä, ja löydän ikivanhoja biisejä.
semmosii jotka tuli mtv:lt siin suurin piirtein 2003.
voitte vaan kuvitella minkälaist emotional roller coaster tääl ajelen keskenäni.
le nostalgia roikkuu ilmassa.

oon viel iha kuistil tost slashist.
ne viimeset 45min sitä jonotusta oli silkkaa helvettiä
jokapaikkaan sattu ja oli nii kylmä et meinasin byyttaa.
se tunne ku ne lipuntarkastajat tulee ulos.
meiät oli päästetty kiirastulesta ja hyväksytty taivaaseen





nostan hattuu niille jotka oli jonottanu sekuntinkaa pidempää ku mä
otin muute slashist YHEN kuvan mun paskasel samsung "puhelimel"
ja sE ON HIENO
ja mun taustakuva :3
jeeee

le tonje kun slash


joskus inhottaa myöntää et niinki kliseinen asia ku
"ne pienet arjen ilot tekee elämästä elämisen arvoista"
on niinki totta ku mitä se on.



esim tänää. olin taas etsiskelemässä noit kesätöitä
tai no okei, oon vaa kierrelly kauppoja ja kyselly et mite homma toimii
ja et otetaaks tänne ketää ja miten sitten kuuluu tehdä jos otetaan

olin sopivasti jo riidellyt perheenjäsenieni kanssa ja lähtenyt ovia paiskoen
kun sitten sain kuin sainkin kyydin jokaiseen paikkaan, kunnon taksikyyti
sit ku oltii saatu kaikki paikat kierrettyy ni mentii itiksee
ja ostin uudet kuulokkeet

PÄÄSIN NIIST MUN IHAN HELVETIN SURKEISTA IPOD-KUULOKKEISTA JOITA VAA KÄYTETÄÄ JOS EI OO MITÄÄ MUUTA, JA NIINKI TEHÄÄ VAA HENGENVAARASSA, JA NE MUL OLI OLLU PUOL VUOTTA MIKS MÄ OON KIDUTTANU ITTEÄNI NÄIN

ja uuden ripsarin
joka jotenki saa mu ripset semmosiks kummallisiks
nii et mä näytän iha mielipuoliselta
mut ne jotka mut tuntee osaa kyl todeta
et sehän ei mua haittaa
iha kiva vaan

sit käyskentelin viel anttilan toptenis
siellä aerosmithin levyjen seassa vähä selvittelemässä itteäni ja ajatuksiani.
ei mitää lähteny mukaa valitettavasti, le rahaton. oottakaas.
mä tiiän et mul on se gifi jossai..
ei ollukkaa gifi. iha ihme vamppi laatu. mut tällane löyty.



tää on syy miks anttila teki mun päivästä paremman,, vaik oonki iha peeaa
tää o sanottu nii hyvin, le story of my life.

ja sit viel matkal himaa ni käväsin lidlis
ostin semmose 55senttii kalliin  freeway limun. tölkissä, tietenki.

nää asiat. decent piuha, uus ripsiväri, le levyjen seassa uiminen, ja limppariii.
oli mun tän päivän pienet arjen loman ilot jotka,, nonii nii no joo no,,
teki mun päiväst taas sen arvosen et annan huomiselleki mahollisuuden.
mä en ees aio sanoo kui lähel koulun alkamine silti on.
ei, turpa kii.

oon hirveen ilonen että näin kävi, ja ettenkä ollu myrtsi loppupäivän.
kiiitoooos, sinä siellä kuka ikinä päätätkään siitä saako tonje olla tänään ilonen vai ei.




niiiii ja hei muute
värjäsin mun hiukset :)
tättädää kaikki ties jo.

näist tuli hirmu tummat, ylläri en osaa värjätä ite.
osaanhan. mut en normaaleil väreil :D
miks tää on näin vaikeeta
miks mä teen tän itelleni nii vaikeeks
nii paljo kysymyksiä
nii vähä vastauksia

mut silti, tietty ku ostin sen pakkauksen ni siin kuvas on ruskeen ruskeet hiukset
siis just sellaset niin semmoset kirkkaan ruskeet ku vaa voi olla.
arvatkaapa pari kertaa tuliko sellane väri ku siinä kuvassa, ei.
mut ei se haittaa. halusin itseasias vaa ne eripari pinkit + harmaan juurikasvun pois näkyvist
ja siit ruskeest ois vaa ollu helpompi sit vaalentaa EHKÄ
tai auringonn ois ollu helpompi vaalentaa näit.

mut tiiän et se oli vähä epärealistist et oisin muka saanu vaaleemmal väril tasasen värin
sen oksennuksen päälle jota kutsuin mun hiuksiks vielä maanantai iltapäivänä
nää o ny vähä tällaset mustat
ja kun jos kattoo oikeest valost ja kulmast
ni muistuttaa vähä epämääräsesti ruskeeta
katotaa nytte mite tää etenee.



koska joka kerta ku kuuntelen tän ni yllätyn mite hyvält se kuulostaa ja mite vitu rento se o.
täst tulee semmone tupakanhajune pitkähiuksine peililasi-kesä mielee. vähä hippi ehk
ei sekää mitää. rakastan taas vaihteeks bassoo. antakaa se anteeks mut. cant u feel it ?

ja jotenki o vaa tällane fiilis ku tää biisi.
tää o silti the ultimate weed-song koska 70s show
jos olet eri mieltä, olet väärässä




huomenna ska vi baila igen.
baila ja unohtaa allting hetkeks.
ihanaa ku saa viel nukkuu nii pitkää ku haluu.

KESÄÄN ON TASAN 100 PÄIVÄÄ
tai, mun kesälomaan noin tarkemmin sanottuna.
koittakaa kestää rakkaat pienet pojat siellä <3
kohta tää pimeys ja kylmä tuuli on ohi

ota mua kädestä
pidä silmät kiinni
lauletaa nii kovaa ku sydän sallii
kohta talvi selkänsä kääntää




jos joku sanoo kesä ni tää tulee mul ekana mielee. kolme vuotta vanha.
ja nää ihmiset. missä te ootte mitä teille kuuluu ootte nii sienisiä
tulkaa kans huutelee ellette haluu tätä kuvaa tänne



heippa peurat

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

how do i even

jaa.
se ois sitte slash nähty.
ja michael tietenki kans mwah mwah mut



en mä vieläkää tajuu sitä
en mä tajuu mitää
se on vittu se jätkä
jost mä oon reblogganu kuvia
jost mä oon lukenu
jonka haastatteluja mä oon kattonu
jonka musiikkii mä oon kuunnellu
se jätkä joka on mun seinällä pariin kertaan

antonian sanoin,
se on ku joku joulupukki
se on "oikeesti olemassa"
ja sil o oma twitter ja fb-tili
mut ollaaks me ikin oikeesti nähty sitä?
ei

joulupukki check




michael veti hienon shown, niiku aina
ei siihe vaa voi pettyy
ihana mies




and i say again,
dregen,


jag är helt din, ta mej snälla


mutta sitten.
ei siin ees menny nii kaua
yleensä saadaa oottaa aina tarpeeks kaua 
ja viel vähä pitempää 
ennenku illan tähti katsoo aikansa tulleen 
ja astelee lavalle


se hetki
ku mä nään sen siluetin 
sielt vahvareitte takaa. 
hattu, hiukset.
sielt se vaa kävelee.
kuolin ja pyörryin ja itkin ja huusin


ja miten paljo mul oli ollu ikävä tota fiilistä
ne biisit ja ne ihmiset
sekä lavalla että yleisössä

miks mä ees yritän
ei sitä voi sanoin kuvailla

en muute enää ikinä valita et on kylmä
mut keikkajono on osa sitä kokemusta
sanon aina et ei enää ikinä mennä tollee
mut joka kerta se o yhtä paljo kaiken sen arvosta
ja totta vitussa meen ens kerralki



ne veti nii hyvin
ja kaikki biisit tuli nii peräkkäin
ei siin kerenny ajatella
pitää oottaa pari päivää
et osaan sanoo siit mitä muistan 
et mitä tapahtu keikan alus ja mikä lopus

ja vaikka slash ja myles oli mulle 
le obvious kohokohdat ennen keikkaa
ni mä, en nii hirveen yllättyneenäkään, 
pysyn uskollisesti omalla linjallani


ja mun syvin ja tunnollisin rakkaus
valuu basistin puoleen
kiitos todd että riehuit oikeellaki vähä

mitä mä nytte teen
post-concert depression

en mä osaa kirjottaa enää
katon vaa tätä over and over and over


arvioikaa siitä
oon viel iha saatanan sekasin tosta
ja se oli just sitä mitä mä olin odottanu

kiitos nii paljon

eilen mä päätin että apocalyptic love kansikuva 
pääsee lopullisissa määrin mun iholle viel joku päivä


kesään 102 päivää

lauantai 16. helmikuuta 2013

the longest post in the history of posts

hei vaan sun heiluvilles
mitä siel ny kullakin heiluu.
jätetään aihe ennenku tapahtuu vahinkoja

tää o mailman kaunein kuva. argumenttisi on ehdottomasti invaliidi

tässähän o kerenny jo vieriä 
KAKSI KOKONAISTA PÄIVÄÄ 
ilman että lindeman on valloittavalla virtuaalisella läsnäolollaan 
viihdyttänyt surkeita elämänpuolikkaitanne. 
on seki sinänsä ennenkuulumatonta.
 ekoja päivinä tänne tuli ne kevyet kaks postii per päivä. 
huhhuh. aina tuntuu silti siltä et 
heti ku oon saanu postin valmiiks 
ja kirjottanu viimeset sanat 
ja ollu tarpeeks tyytyväine mu luomisiin 
ja klikannut "julkaise", 
ni tulee jotai tärkeetä mielee 
(kosk nää kaikki mu jutut o nii helvetin tärkeitä) 
tulee mielee et hei tost mun ois kans pitäny kirjottaa.
se o iha perseest jos o just menos nukkumaa
tätä mä tarkotin niil koko yön mittasil sessioil.
pitäis oppii lopettaa ajois.
ja osata hillitä ittensä
ei kuulu noihi mu heiniin
eikä sen enempää vehniinkää.

mul ei oikeesti oo mitää muuta tekemist tääl. le mökkihöperöys


ai että ku voi vituttaa semmone iha pikku juttu 
et näppäimistöl o menny jotai muruja, 
tai muuta paskaa, sinne väleihi, 
ja sit ku se kuivuu ja kovettuu 
ja sit sitä kirjainta ei saa kunnol painettuu. 
mul just täl hetkel o sillee kirjain p. 
ni älkää osotelko sormella jos yks p puuttuu sieltä täältä.
yritän kyl parhaani mukaa katella runojeni perään.

turha siel ajatella et oon ällö :D
eiks kukaa muu muka syö tietokonee ääres ?
eikö ?

tiesin, turha yrittää


istuskelen nojatuolissa, landella hangon keskustassa
if that makes sense.
ei hangol oikeestaa oo ees keskustaa.
eiku heei onhan sil itseasias, 
se koostuu yhestä kadusta, le vuorikatu
well, onhan tuol bulevardi kans.
kattokaa kartasta
no silti, semi lähel esplanadii, ei missää metsäs.
joku vartti menee kävellä rantaa


yes


tos o tollane mukava takkatuli ja mul o kokista vieressä.
well what did you expect 
tässä ku saa kärsiä vielä puoltoista vuotta ja risat
ennenku pääsee laillisesti kokeilee rajojaan

sitä odotellessa

muute, ku 17-vuotiaana loppuu lapsilisät 
ja tulee kaikki aikuis-liput jne
eli saat suuren osan aikuisuude riesoist,
ja sit sua koetellaan vuosi
(sun vanhempia koetellaan olettaen et asut viel himas ät 17v)
kunnes suomen hallitus avaa sulle kaikki ovet
ja mitä järkeä tässä on saanen kysyä
eiks se oo sillee et ihminen o lapsi (joojoo blaa teini)
kunnes se täyttää 18.
se lukee lapsien oikeuksissaki u kno
(oon lukenu läksyni)
niinii sen takii et ne koskee kaikkii 17vuotiait kans
en jagst alkaa vääntää täst mut silti
mul on pointti

toivottavasti niitte ovien saranat 
ei iha heti kuluis ruosteisiks ja tylsiks sitte laillisena
ja toivottavasti oon keksiny jotai muuta puuhaa
ennenku ne kuluu käyttökelvottomiks
jos kukaa ymmärtää

all of you right now

mul o silti, täst ihanast "kaikessa rauhassa"-sta huolimatta
ehk vähä liian rauhalline olo. ja siks vähä levoton
onks kellää ikin sillee et ku o jotenki eimitääntekemistä
ni iskee semmone vähä ahistus.
joillai varmasti pahastiki, 
mul ei mitenkää mailmaa mullistavasti
mut on se silti iha helveti epämiellyttävää
u kno, ei sillee et o vaa frustrated ja ärsyttää ja rullailee vaa lattial 
sillee oh well minkä seinän mä nyt maalaisin
vaan et oikeesti ahistaa ja melkee pelottaa
eristyksis tulee usei sellane.

yeah but still


sillo ku viel elin sil mu nokia paskalootal esim
eikä tääl ollu nettii tai embo ei ollu kulmil = le eristys
ni oli joskus sillee. 
eihä meil oo ollu tää kämppä
ku viel vast joku puol vuotta vähä päälle. 
tää kyl kaipaa aika hemmetisti remppaa 
ennenku kehtaan pistää ketää junaan ja kuskata tänne seuraks. 
alakerta näyttää kyl jo jonku verran kodilt 
ja okei yläkerta kans OKEI on tää iha jees 
ku o telkkari - kivikaudelt, mut se toimii, 
jääkaappi ja on meil sohvaki 
(sarjassa mitä muuta kämppään ees tarvii) 
ja sit ku on tää nettiyhteys viel sen lisäks ni 
keeeleeepaaaa.

sit jos ois viel tällane. cmon pls thats all im asking

tääl o silti yksi mutta.

yläkerrassa.
heti ku tulee rappuset ylös
ni siin o semmone osa/taso/2mx2m
jota me kutsutaa halliks
ja siit menee ovi till mammas och papas huone
ja mun ja trinen huoneesee
thats not the thing here

siin hallis ne seinät o iha ränsistyneet 
ja ne tapetit o iha riekaleina ja ne putoilee. 
sillee et se kyl kiinnittää huomion ku se o nastyn näköne.
haha nastyn näköne :D
ois vaa mukavaa
menisin toivottamaa sille 
hyvät huomenet joka aamu
ja miks ei illalki

tajusko kukaa
ei se mitää

i love you


miks en mä ikin pääse asiaan.
nah ma problem

ANYWAY
ne portaat sinne ylös
on iha saatana pelottavii
ja sit siin hallis on sellasii kaappeja
ja ne o iha saatana pelottavii kans
nyt kaikki kysyy miksi

peurat: miksi ?

siks ku
se muistuttaa vähä liikaa erääst leffast
siinä ku o kaappi jossa siel ylähyllyl o muovipussissa nainen
ja sit se tulee sillee ällösti alas niit rappusii sillee gröggörglörörg
voisin laittaa siit tänne gifin mut le myötätunto teiän yöunia kohtaan voittaa
jos kukaan tänne asti lukeneista o nähny kyseisen leffan
feel my pain
nää portaat, ja se kaappi
on ku suoraa siit elokuvast
JA, kaiken lisäks, siel kaapissa on sellane hylly
sellane hylly ku millä se nainen on siel muovipussis

aivan

le theres no such thing as ghosts -hokeminen


le did u hear dat 2 ? 

le itselleen vakuuttelu

miten mä uskallan nukkuu viereises huonees ?
tutkimuksista huolimatta emme ole pystyneet 
selvittämään vastausta tähän kysymykseen

meh
kyl mä totun tähä
oon viel vähä varpaillani tääl 
mut siin vaihees ku pohkeisii alkaa sattuu liikaa 
ni pakostaki alan tottuu tän möksän 
olemattomiin hyviin ja pahoihin henkiin. 
kunha mä siihe saunatonttuun eka tutustuisin
sit meist tulis parhaat ystävät
le tähän tyyliin


mä oon toi sinipaitane

mähä rakastan saunomist yli kaiken.
arvatkaa se tunne, ku me saatii tää talo ostettuu
ja meil oli oma sauna
mulla
on sauna
jos mä saan tulla ja mennä mite ite haluun

le täydellistä

eile vanhois oli kauniita ja ei niin kauniita mekkoja
siit sössötettii ja häärättii mu mielest ihan liikaa
mut oon silti hirmu ilone et kaikki jotka halus olla prinsessoi
sai olla prinsessoja sen päivän, ja pitää niit mekkojaan
ja laittaa niit hiuksiaan ja meikkejään ja olla ihan heleveti innoissaan
olen heidän puolestaan iloinen huom
tämän sanon välttääkseni yhtään enempiä väärinkäsityksiä


"väärinkäsityksiä"


trine oli kaikkei kaunein, les obviousitas
oma tanssi oli le bon
kaikkiaan hyvä paketti
mult  peukku ylös
sit vaa odottelee omii vanhoja
ja sen vuoden hienoja ja ei niin hienoja pukuja

le minä ens vuonna
le minä ens vuonna2


ei mul varmaa muuta

hyvää viikonloppua
ja hiihtolomaa
ketkä ny vaa sattuu ole yhtä helveti onnekkaita ku minä
et ei tartte istuu siel koulun tai minkälie penkillä
tappamassa aikaa ja omia ja muitten aivosoluja, kukin tavallaan

god bless viikko 8

lets get this party started

torstai 14. helmikuuta 2013

vi e bättre än norsen

kello o jo yli kaheksa 
mut mut koska fiilis(fiilikset) on onneks viel tuore(ita) ja se on kiiiivaa, 
ni päätinpä sitte tulla heittää tänne tällasen 
pienen nopean LYHYEN höpötyksen 
ei mitää koko yön kestävii sessioit. 
meinaan saada tän puoles tunnis valmiiks
aika alkaa nyt

tänää oli penkkarit.
kasilt aamul istuttii täysin normaalii äikän tuntii
kello ei kerkee tulla ees yheksää
ku alko huuto
ABIABIABI HEJHEJHEJ
sit meiän luokkaa hyökättii
sen enempää tuskin tarttee sanoo
kaikki varmasti koki ihan samalaisen meiningin.

vieläki sattuu päähä ku kovii karkkei
lens kauniissa kaaressa ja kopsahteli päähä

mut
mä en oo IKINÄ
nähny noi paljo ilosii ihmisii samaa aikaa samas liikka-salis
or anywhere else either for that matter
enkä mä oo IKINÄ
nähny noi paljo karkkii samaa aikaa samas liikka-salis
enkä muutenkaa noi paljo lentävää karkkii

ja kaikki oli nii värikkäitä
karkkia siellä ja täällä
huutoo kiljumista ja tööttäyksiä
hymyilevii naamoja
lähteneitä ääniä

kerkesin aamul siel luokas jo kelaa et 
jee vappu

ei ollukkaa


mut kaikki oli niin hiiiirmusen onnellisia
ja se teki mut aivan hiiiiirmuisen onnelliseks
ja iha rehellisesti sanon et niit ilosii ihmisii ei lukios hirveesti näy

ehk se oli joku yhteenkuuluvuuden tunne
ehk se vihdoinki oli joku pilkahdus
sitä kuuluisaa brändö-andaa
jost tähä mennes mä en oo tajunnu vittuakaan

mut nyt mä tällee officially julistan että

1. mulla on täten ollut elämäni toinen kiva päivä lukiossa
2. tän illan ajaks mä perun kaiken negatiivisen mitä oon ikinä sanonu brändöst


sit mul oli nii hyvä olo ni menin stadiiki kattoo niit 
avec mes bbz le hannele and antonia.
seki oli aika ennennäkemätöntä
ku espan kadut oli peitetty karkkisateella

oli siin jotai haikeetaki
heti ku aloin tykkää oman koulun oppilaista, ja muittenki
ni sit ne lähtee pois. enkä mä nää niitä enää.

TOIVOTTAVASTI TEILLÄ ON 
IHAN VITUN HYVÄ LOPPU-ELÄMÄ
JA IHAN VITUN HYVÄ ILTA TÄNÄÄN 
JA KAIKEN TÄN ARVOINEN DARRA HUOMENNA
KIITOS TÄSTÄ PÄIVÄSTÄ, ABIT
JA mustelmista mun päässä KARKISTA.
AMEN

le wanhat huome
trine näyttää iha prinsessalt :')
min liten bulle
odotan kauhun sekaisella uteliaisuudella

tulin siin joskus vähä enne viittä himaa
ja tein mun läksyt
mä tein
mun matikan läksyt

tää o nii voittamaton tunne
ja se, tiiäks, ku ei oo sitä stressii
ku sä tiiät et sä oot vapaa nyt, iha vaik vaa tän illan
mut et sä oot tehny sen mitä sun piti
ku ei oo sitä mitä mun piti tehä voi vitu vittu -stressii
joka saattaa pilaa kokonaisii viikkoja

nyt mä voin keskittyy iha tähä
se tunne ku ei tartte ajatella mitää

kosk koht on loma
kohta koittaa vapaus.
huomenna illalla koittaa vapaus.

me ollaa nii ansaittu tää




klo. 20.26
oon paras, onnistuin
tää jää nyt silti ilman kuvii ja gifei
i still love you just as much
nautin teiän kaikkien puolesta kans

hei :*



keskiviikko 13. helmikuuta 2013

käsi keksipurkissa

mä oon ylpee suomalainen.
ylpee helsinkiläinen.




kirjamessuil joku sata vuotta sitte
vuos sitte varmaa ehkä
anyway sillo ku monroen kirja oli julkastu
 se oli puhumas siitä siel
ni mä istuin siel yleisös ja mun silmät kiils onnesta
ja kuuntelin sen juttuja iha sekopäisenä
sit se meni signeeraa niit kirjoja ja se mesta oli iha siin vieres mis mä istuin
meinasin saada jonku halvauksen.
ku en mä uskaltanu tehä mitää
ku halusin tunnustaa mu rakkauden jutella sille
mut siin ramppas porukkaa kokoaja
ja se nimmaroi niitte kirjoi ja jubas niitten kaa
olin iha jossai taikapölys siin
ja sit se lähti, vaihto paikkaa
sit mä vaa crashasin todellisuutee
mä olin vielki pieni minä
eikä mun elämäs ollu tapahtunu mitää ihmeellist.
sit menin kyl stalkkaa sitä sinne toiseenki paikkaa
mikä mua vaivaa.


kelaan et joo okei no en mä tekis nii enää
ku onha siit jo kumminki pyörähtäny se vuos
sit kelaan uudestaan.
ni ei, en mä varmaa tekis mitää eritaval
anteeks :'D

yks mun parhaist keikkamuistoist
oli viimesyksyne dnan ilmais konsertti
se torstai oli ollu ni PERSEEST et mä en käsitä
ja mul oli ollu iha järjettömät kivut
enkä tyylii pystyny liikkuu sohvalt
se oli iha kamalaa
mut sit mä päätin et
ei helvetti
le idole of le tonjen elämä
esiintyy ILMATTEEKS
puolen tunnin päässä
ja mäkö jään sohvalle 
tällasten mitättömien nipistyksien takia
sattu iha perkeleesti ja olin ku haudasta noussu
mut sinne lähin
ja sato nii VITUSTI :D 
ja semmosii isoja pisaroita
ei tarvinnu ku 10sec kävellä kaisaniemes
ni oli jo iha läpimärkä persvakoo myöten
siin espal jengi näytti pienilt muumimammoilt 
ku niil oli semmoset pinkit dna-sadeviitat
oli aika huvittava näky, pakko myöntää
siellä oli hyvin paljon uusia ja vanhoja tovereita 
ja michael avec le perfect bändi.
et le perfect music.
dregen. TAKE ME.



eihän se ollu mitenkää legendaarine keikka
tai musiikillisestikaa pahemmi huomioitava

mut se oli jotenki nii todellist
ja olin nii oman itteni sankari

se kaatosade. kaikki oli rotan näkösii
ja siel oli kylmäki ku sato nii kovasti
mut siel seistii. niinki "pienen" tapahtuman takii
ja sit ku vaa lähin himast ja voitin ne mu kivut
ja siin taas todistin itelleni mite iso asia musiikki mulle on

en mä muuten höpöttäis tällast deeppii
mut se oikeesti sattuu.
nii saatanasti.


muistan ku ekan kerran löysin nää biisit.

se fiilis ku löytää uusii biisei jotka oikeesti o hyvii.
mä oon sit aina kauhuissani et 
mitä jos mä kulutan tän biisin iha loppuu
enkä jaksa sit kuunnella sitä koht enää
*le huoli
hirveitä ongelmia.
mä säästelen sitä jonku aikaa
mut sit ei kestä enää
ja raiskaan sen iha
totaalisesti

just muute äitin kaa ku oltii stockal 
ni tuli joku biisi sielt radiost niiku katost
yeah u kno
ja se oli semmone jota mä en ollu kuullu monii vuosii
ja sit mä menin aaaivan seeeekaisin ku mä kuulin sen
ja niin happy and le pohdinta and nostalgia

teiän suunnattomaks suruks mä en muista mikä se oli :D
miks mä sit ees kerron tällasii asioit
mä en oikeesti tiedä
uskokaa

uskokaa tätäki

kuuntelen musaa spotifyst nytte 
ja artisti vaihtuu kokoaja 
ja niitte mukana personal experiencesit. 
mut näit biiseihi liittyvii tarinoit 
tulis sarjatulituksena peräkkäin hirveesti 
mut ku jään aina johonki kiinni roikkuu ja hilluu ja mietiskelee. 
teit varmasti kiinnostaa taas nii vitusti :D


täl seuraaval jutul ei oo mitää tekemistä mun kans.
tai. äh. päätelkää ite.

joku pari kolmisen vuotta sitte
ku iha regulary istuin mun huonees 
ja kuuntelin mun mp3 sekotuksel
kyllä lapset, siihen aikaan ei ollut ipodeja
oli, mut se rakkine oli mulle hyvin lähellä sydäntä

sielt alko soida rainbown i surrender
ja mä tietenki iha normaalipäiväisesti 
tein siin jotain hyvinki tärkeetä
sit mu ovi avautuu
ja mä ootan jotai basicsei

tonje miks sun kengät on rikki
tonje miks sun huone o täynnä astioita ja tyhjiä pulloja
tonje miks sä et tehny niiku me sovittii
tonje miks sä et oo syöny mitään

mutta
olin sopivasti väärässä

mun äiti tulee semmone le omg yes ilme pääl mu huoneesee
let me describe closer with a picture:


joo ! just tällane. 

se tulee mu huoneesee tää ilme pääl 
ja vetää siin oikee tunteel sitä sen 70-luvun disco-tanssii
i love you mamma
ja kysyy et heeeei mikä tää biisi ooooonnn

mä yllättyneenä vastaan kyseisen biisin nimen ja esittäjän
vähä siinä kummastelen ku ei äiti yleensä nauti tällee
musiikist jota mä huudatan päivät pitkät

mut sit se alkaa kertoo

joo sillo kuule ku mä olin nuori (brus)
joskus, oota.. oiskoha ollu se 1981
mä olin joku vasta 19 vuotta vanha
vai olinkoha mä jo 20
tässä vaiheessa mä olin ihmeissäni
nonii, mut se oli kevättä.. se tais just olla vappu 
joo niin se oli, vappu 81,
tässä vaiheessa mä olin ihmeissäni ja utelias
ja mä olin sillo au pairina lontoossa
me istuttii siellä baarissa kaverin kanssa
tässä vaiheessa mä olin kateellinen ja ihmeissäni ja erittäin utelias
ja tää biisi oli just sillo iha uunituore
ja sitä soitettii radios ihan kokoajan
tässä vaiheessa mä pyörryin ja kuolin
siinä se sitte tuli radiost 
ja meiä vieres istu mies ja nainen
ja se mies näytti iha joltai mikä sen nimi on
se bon jovin laulaja
no se näytti iha nuorelta sellaselt, siis tosi nuorelt
ja se nainen oli niiin kaaunis
ja sitte iha yhtäkkii
se mies alko laulaa tän mukana
(still le same rainnbow song)
ja se laulo hyvin
kovaa ja korkeelta
se laulo sitä sille naiselle ihan kurkku suorana

joo. se oli kiva reissu
en muistanukkaa tätä laulua ees.

le tonje ollut kuollut tosta kertomuksen puolesta välistä asti.
tässä vähän yhteenvetoa le tuntemuksista:

le jeeeehehehhuhuhubhubu:
(les feels)

le omg r u srsly:

le omg yes im so hape fo uu:

le y did u get to go and i want even planned yet

le oh, cool, you've had a life:

le mom im so proud thanks mom u r cool:

all of the above:


siin sen selitysten aikana se oli lopettanu sen joraamisen
ja seiso mietteliäänä ja katto ikkunast ulos
nii se aina tekee ku se kertoo jotai
mut mä olin iha puulla päähä lyöty, taas
mitä? kertooks tää ny varmasti itestää

ja mä siin (kuolleena kateudesta ja ylpeydestä) kelasin.
et mitä kaikkee mun mutsin elämään o mahtunu.
mitä kaikkee seki o nuoruudessaa tehny.
ku se o semmone ihana perus äiti
nii normaali mut ihan seko,
semmone äiti-seko, semmone söpösti nolo
semmone turvalline iskelmä-unelma
jalat maassa ja täydelline esikuva
kelaaks kukaa.
sillee et. sen sylii voi aina juosta.
semmone niiku äidit on.

ja sit joskus, iha randomisti
se kertoo asioit sen nuoruudest
asioit jotka on vähä odottamattomii
ton mun kuvauksen huomioon ottaen.
tyylii mille keikoille se o karannu
kenen kanssa se o tehny ja mitä ja missä
iha hulluja juttuja

niit o nii ihana kuunnella

sit mä aina kelaan et
miks se sit muuttu
äiti miks sä et oo enää tollane
se sanoo et kosk must tuli äiti.

makes perfect sense.
mut et se on uhrannu tollee because of us

*le kiitollinen

mamma olet täydellinen
this is for you



ja laitetaa tääki ny vaa koska AH


le täydelliset pojat


vittu mä rakastan jocke bergin ääntä
nii paljo härigyd


esim tää. iha sick. 
voisin kuunnella tota vaa over and over and over again. 
sil o nii persoonalline ääni ja asenneki sil o iha kohdallaa. 
JOO NIIN ON SLOVARI 
mut sen ääni tulee enemmä esiin tässä 
ku niis rokkaavis biiseis. 
kyl neki o hyvii ihan helvetin jees. 
mut yrittäkää ny ymmärtää. 

me gusta hyvin paljon
eikä se rumakaa oo
sigh
mr. joakim, 
how old do you need me to be ?
and vic. pieni pieni poika :*
mut se on cartzun.
silti, pusuja sinne
martin miksi olet olemassa
vitun basisti
le täydellisyys
onks tääl teiänki mielest kuuma
koko vitu bändi
ADDE omg
haluutsä mut joululahjaks
itkettää



antakaa mulle niitä
le rokkipojat
tää kuva huutaa seksiä
le tonje gets wild




miks mä en saa kaataa bissee jonku toisen naamaa. 
miks se joku toinen ei oo noin onnelline jos mä teen nii.
les problematics
ei se haittaa. kosk hcss

niin niin paljon

hcsst näist biiseist ja jocken äänest 
tulee heti semmone nostalgine fiilis viime kesäst
ku kuutelin tota biisii ni tuli jotenki se 
bissen ja tupakanhajun täyteine päivä mielee 
viimevuoden iha alkukesäst. 

le rockin helsinki
luin siit muute äske artikkelin.
en ees muistanu et se negative hemmo 
tuli spiikkaa guestlistin intron.
mut yes.
le rockin hellsinki.
kolme vitun mahtavaa bändii.
ja ah. se vitun eturivi. se vitun tunne. oi kyllä.
jengi painautuu selkää
korvat menee lukkoo huudost
pyörryttää
laulat mukana niinku su elämä ois siitä kii
jengi riehuu
. ei saa happee
nestehukka lack of food
as if that would matter at any fucking level. 
kitara sooloja. 
lisää huutoa. 
desibeleitä seuraavaks neljäkskymmeneks vuodeks. 
seksikkäitä miehiä. 
seksikkäitä naisia. 
rokkareita joka vitun suuntaan ku kattoo. 
se tunne.
ei siin tajuu mistää mitää
nii vitu priceless. 
ja just siinä,
kaikki on nii saatanan hyvin.
ei sitä voita mikää.

kohta slash.
tajuutteks te nyt ?

niipä.

hihiihihihihii



mul ei oo mitää vitu käsityst mitä mä laitan sinne päälle.
ai ei oo mitää väliä? ootsä vitu hullu
mun pitää olla nii sexy
et se ottaa mut lavalle
ja vie takahuoneesee

joo joo, mä tiedän. 
ei niin tuu tapahtuu
en mä oo idiootti
mut hei pakkoha mun o varautuu
vink vink


mul o iha järkky nälkä ja äiti tulee himaa joskus kahentoist aikaa 
sE jÄTTI MUT YKSIN JA PIMEESEEN ILMAN RUOKAA



ei. mun sisko tulee kotii iha just
tai ainaki mä toivon nii
mis helkkaris se on
tääl  o kaikki valot pääl
ja jääkaapis o salee vaikka mitä
mut tartteeks mu ees selittää
ei
hyvä

te alatte ymmärtää mua
kiitos


hessulivei