amen

Hozier - Take Me to Chruch 

tää biisi on piinannu mua julkamisesta lähtien

ihan mieletön korvamato vuorokauden ympäri

eikä yhtään hyvällä tavalla. ja sitäpaitsi:

vaikka ite käyn semi säännöllisesti kirkossa, siis ihan vapaaehtoisesti joo,

ja viihdyn niin et ne joutuu siel jonai iltoina hätistelemää kotiin, mees ny siit

ni silti en hirveesti tykkää tällasist massapop kirkko/uskonto-aiheisista biiseistä

ei sillä että niist on tullu suosittuja, eikä että ne on tiettyihin radioihin päätyny.

oon monesti kelannu, miks koko paketti tuntuu must jotenki vastenmieliseltä

ehkä se, et asia joka mulle on lähellä sydäntä, päätyy kaupallistetuks.

ja et sellane biisi joutuu nettiin youtube-kommentoijien poljettavaks,

harkitsemattoman ja muun älyvapaan toiminnan huomion keskelle. 

kriittinen saa ja pitää olla don't get me wrong

et sellane biisi runkataan jossain auton stereoissa.

samal taval ku mikä tahansa muu kappale.
se välinpitämättömyys. haluun oksentaa.

en itekään ollenkaa tykkää siit fiiliksest, #mikspitääollaniinkukkahattutäti

mut en myöskää voi sille mitään. en kyl oo ikinä yrittänykään tho.

oli miten oli, mun omiin korviin tää siis kuulostaa samanlaiselt keissilt ku se

"et voi kutsuu itteeks faniks ellet tiiä vähintään x-määrän biisejä" -ralli,

jota ajettiin niinä häpeän aikoina joista kukaan ei uskalla ketään muistuttaa.

yritin tossa parhaani mukaan teille ja itelleni kans selvittää,

miks sellaset kappaleet on mulle nii suuri ongelma. korjaan: oli.

joudun viimestään tässä vaiheessa ainakin osittain syömään sanani.

oon nimittäin popittanu kyseistä biisii noin 2 kokonaista päivää.

ni että on ainaki yks pohdittava analysoitava vähemmän. 

eipä tarvii miettii et miks se on ongelma,

ku ei se oo enää sellane.

tänään oon miettiny monta muutaki asiaa

osa niistä on saanu mulle kivan kokosen palan kurkkuun

ja aika tasan on jakautunu et hyvästäkö vai pahasta

täten jaan kanssanne satunnaiset syyt both sides

hyvästä: löysin parhaan kesätyön. en aio kertoo kellekkään mikä se on, 

aion kirjottaa hakemusta kuukauden ja aion saada sen työn ja olla maailman onnellisin tonsta.
ja musiikki on ykkönen aina  aina aina. ja ystävät on kullanarvosia enkä tajuu sitä tarpeeks usein. 

ja oon syöny tänään vaniljajätskiä. ok en melkee itkeny sen takii, mut se teki mut ihan iloseks. 

välil en kestä itteeni omg.

pahasta: luen biologiaa kirjotuksia varten. 

fuck usko, etenkin toivo ja tietenkin rakkaus sitä lukiessa.

ohessa ihan itse koottu tiivistelmä kolmannen kurssin kirjasta: 

myrkkykanistereita itämeren pohjassa, sotajätteitä tyynen valtameren pohjassa, 

ylikansoitus ylittää kantokyvyn, teollisuusmaat käyttää 3/4 luonnonvaroista, 

kemialliset jätteet + öljyvahingot pilaa maaperän & meret, entä sademetsät?

meiltä loppuu happi ku kaadat yhenkää puun lisää saatana

näättekö. ei tästä tuu yhtään vittu mitään.

puhdistus/korjaaminen etc maksaa eikä oo aikaa

maapallo ei kohta oo ku märkä läntti avaruudessa.

joo me tiedetään mut ei pysty, ku se hei maksaa hei, sori.

correct me if i'm wrong, maksat siis omalla/lapsenlastes hengellä 

mielummin ku nyt niil euroilla ja pelastat sen mitä on jäljellä. kö.

take me to church you say?

viimeistään tässä vaiheessa.

me ollaan sankareita kaikki

yritän nyt vähän tässä kiitos

mulla loppu tänään koulu

ei silleen ihan kokonaan mut virallisesti

nyt enää koeviikko ja ku mulla on vaan kaks kurssia 

ja kummatki prep, ni pahemmi kokeita missään oo.
sit joo kirjotukset ja ym penkkarit ja ylppärit. mut silti.

paha yrittää lähtee heittelee jotai kiitospuhetta tähän

näistä kahestatoista vuodesta peruskoulussa & lukiossa

ja toisaalt ei mul ees oo mitää sanottavaa viel kosk en osaa suhtautuu

tää on ihan liian absurdii. nytkö mun elämä vasta ottaa alkaakseen?

mähän voin periaattees tehä vitu ihan mitä vaan mä keksin.

toi on nii kreisii et melkee tulee jännäkakka.

pitää realisoituu ja ymmärtää faktat

noniin, joku kaunis päivä

anyway nyt mul siis alkaa lukuloma.

kirjotan maaliskuus suomen ja ruotsin lisäks ussan ja bilsan.

bilsaa oon lukenu melkeen kaks kirjaa, uskontoo alotin äsken.

helvetin hyvin menee, niinku ehkä osaatte päätellä.

ei mut hei kuulkaas.

oon aika nätisti pysyny sanojeni takana 

siinä mun parin kuukauden takaisessa kannanotossa

joka meni suunnilleen näin: ellet tee mitään ni et saa mitään aikaseks.

se et kirjotin sen, ja myös uskalsin julkasta, on tehny vähä voittoa

syystä että: tekopyhyys on yksi kolmesta pahasta (imho)

ja mikäs sen hienompaa ku että itse syyllistyisin siihen.

tää on johtanu siihen että mä oon lukenu ahkerammin ku mitä muuten oisin.

tiiän etten silti oo saanu paljo mitään aikaseks, mut asiat vois olla huonomminkin.

olen siis itsestäni suhteellisen ylpeä. hyvä minä. ja hengissäki oon.

asiat vois olla paljon paljon huonomminkin.

on toinenki asia josta oon ylpee,

ja aion kertoo sen veri short and ytimekäs

koska a) oon huono näis b) nyt jo liian pitkä setti

koulussa oon lately kuvannu leffa/videoo penkkistä varten.

brace yourselves all of you jotka olette tietämättömiä tästä, 

joko mun tai teiän elämä koostuu valtaosalta tynnyristä.

tätä puolen tunnin sketsileffaa kuvatessa oon tutustunu ihmisiin

joiden kanssa oisin tuskin muuten ollu missään tekemisissä

meniks toi nyt oikein

tarkotan siis että mun ruosteinen sosiaalisuus on kokenu kovia

mut et se on päättyny ihan hyvin, ja allekirjotan ite omat väitteeni siitä

että erilaisuus on rikkaus ja että sitä pitäis osata käyttää hyväkseen.

asian hienous piilee siinä, että mun käsitys mun koulusta on muuttunu

mun käsitys mun luokkalaisista ja musta itsestäni on muuttunu.

ja ottaen huomioon että se käsitys on päivästä riippuen ollu

joko sarjaa "pieni pala paskaa" tai "aivan järjetön läjä paskaa"

ni veikkaan et arvaatte mihin suuntaan on menny vinkki:parempaan

tottakai ois ollu ihan ookoo jos tää oho tää ei ookkaa nii hirveetä-valaistus 

ois tullu vaikka vuoden aikasemmin mut parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

ainaki mulle jää vähä parempi fiilis kuliksesta tällee loppua kohden.

ei tartte näitäkin vuosia ihan helvettiin asti kirota.

ehkä vaan puoliväliin ja takas.

ookoo tähän loppuun

propsit teille jotka vedätte vikaa vuottanne

voimia teille joilla vielä on niitä vuosia jäljellä

nm. jos mä pystyn siihen ni lol u will be fine

ja te joita asia ei koske millään lailla,

hauskaa viikonloppua