keskiviikko 19. marraskuuta 2014

elämänfilosofioiafilosofiaa ym kivenlouhintaa (???)


oon ite huomannu et mul on aina paljon sanottavaa 
ja päätän sanoo ne tänne just sillon ku ois jotain tärkeempääki tekemistä. 
tää päivä ei poikkea tavallisesta. koeviikon ensimmäinen päivä. täällä ollaan.
oon kans huomannu et bloggaajil on hienoi/diippei/asianmukaisia otsikoita. 
päätin valovuosi sitte et yritän saada mun otsikot liittymään mun tekstiin. 
olen epäonnistunut tehtävässäni. eikä tää päivä poikkea tavallisesta.

lisää huomaamista:
blogeissa joita satunnaisesti luen - eikä tarvii ees mikää blogi olla, ihan voi suoraan 
fyysisesti vierestä SUHTEELLISESTI seurata -, on vahvasti muodissa se sellanen
"mä en tee mitään mä en haluu mitään oon vitun erilainen ja niiin peril mun elämästä" -filosofia. 
valtaosa näistä hiippareista on muusikoks ym. taiteilijaks halajavia. just let that sink in.

mä tunnistan sen naiivisuuden, 
muka yhteiskunnan ulkopuolella ja nin helvetin korkeella kaikkien muiden yläpuolella.
mä oon tehny lähes en yhtään mitään paitsi käyny koulussa melkee viiteen vuoteen.
esim just siks ku oon ollu niin kaukana kaikist muista ja laatikon ulkopuolella.
nyt se lähinnä hävettää. lol pissis-kausi nro2


koko tarina kuulostaa tähän mennessä siltä että oltas kaikki samanlaisia
että kukaan meistä ei ois muihin verrattuna ainutlaatuinen ja/tai erikoinen.
se ei todellakaan oo mun sanoma. vaan se, ettei pääse puuta pidemmälle tolla asenteella. 
käyttämällä tässä yhteydessä sanaa asenne, mä kuulostan lähinnä joltain kukkahattutädiltä. 
yritetääs uudestaan. ei pääse puuta pidemmälle tolla tavalla.
mikään sana mitä mä tohon pistän ei kuulosta enää hyvältä.

ihan sama. mä tarkotan vaan sitä et ellet sä mitään tee ni et saa mitään aikaan.
kaiken logiikan ja fysiikan ja painovoiman lakipykälien mukaan tää on selvää kuin vesi.
silti tuntuu välil et se pitäis joillekki ihmisille kiveen hakata, aseena heidän oma päänsä.
säälipisteitä antakoon mun personal experience. # kaikki on skidejä joskus.

sit yks toinen asia, jonka kans vois fiksaa siihe samaan kiveen:
 jotkut asiat toimii paremmin yhdessä, ku sitä on tekemäs enemmä ihmisii.
ei aina tartte olla niin helvetin lonely wolf ja pärjätä yksin, pääsee helpommallaki.
erilaisuus on rikkaus, sitä pitäis osata käyttää hyväkseen.
se pitäis osata kääntää positiiviseks asiaks.
helvetin hankala hallittava.
mut ois kyl jees.




toisaalta, tottahan se on
ettei täs maailmas oo oikeeta tapaa elää.
kaikki selvii omista pullonpohjistaan eri tavalla.
ni eipä mulla pahemmi oo oikeutta huudella.
"elä ja anna toisten elää"

joskus vaan tekis mieli vähä läpsiä
herätkää hei kaverit tähän päivään




lol en osaa ilmasta itteeni poistan tän blogin angst
also meen lukee matikkaa etten ois niin tekopyhä


ei täst tuu taaskaa mitään

antaa jonkun toisen yrittää
tällä kertaa rival sons



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

let the hate rain boys