the city comes alive

en ikin pääse täst yli

siirappi nii paksuu et sitä vois leikkaa kirveellä

mut en vaa kyllästy siihe. syy on tuntematon.

tää meininki alkaa jo vähä inhottaa.

viikot kestetää hädin tuskin ja hirveellä tuskalla

ja sitte eletää viikoloput täysillä nii että 

sunnuntain ryytymisprosentti 

näyttää jo aivan liian huikeita numeroita.

toisaalta yleensä on iha hauskaa.

mut ois mukava tykätä olla olemassa

muutenki ku perjantaina ja lauantaina

klo 19.00-02.00 välisenä aikana.

tähän siis pohdimme ratkaisua.

ens viikolla HD. onneks.

tarviin sitä ihmismäärää

ja sitä fiilistä

tänää taas yllätyin ku ihmisii oikeesti kiinnostaa mun asiat.

istuin toverin kera metriksellä tunnin puhumassa purkamassa

en muista millo viimeks oisin noin vapaasti puhunu asioist.

tai sillee turvallisesti ja varmasti. ukno.

en ajatellu et kiinnostaakohan tota.

mulle tehtiin aika selväks et kyl.

kyl kiinnostaa.

tuntu iha kivalta.

söpsöpsöp

code language

ja snapchat.

nii, latasin snapchatin.

mutta ei. älkää tehkö sitä.

snapchat-ääsreippaan teiät muute

and we dont want that do we

ette haluu mun kohtaloo

take me to rehab

mist me nyt puhutaa

vaikutti koko viikoloppu silt et asiat menee tähän suuntaan

mut tänää, seittemän jälkee illal, kaikki meniki tohon suuntaan

ja hoplaa, ehkä ensviikost tulee ihan okei

kiitos kalkkunoiden

en vielkää ymmärrä mitä se demokratia siin tekee 

but this is for you

something to play with

hahaa

oon kotona

tai siis oon ollu kotona koko päivän

ja tääl on kokista ja sipsejä. ja tietokone.

yhdistelmä kelpaa vallan maainiosti.

oon ollu poistuneena sängystä 

noin 5 minuuttii tän päivän aikana.

ne viis minuuttii ku oon ollu muualla

on koostunu jääkaappi ja vessa reissuista.

kävin muute jopa ulkona

parvekkeella hakemas kokista tonje u lil shit

kuumeinen olo. semmone yskä. laahaava.

olotila muistuttaa enemmän kuollutta valasta

ku 17-vuotiasta naishenkilöä.

okei oon yrittäny tehä jotai shcoolwork

ja oon saanu oikeesti stoff tehtyy.

kirjottanu alustavii suunnitelmii projekteja varten

rewards self with 7 episodes of himym

latasin semmosen laskuri jutun mun samsungille

ja nyt mä tiiän kaiken mitä mun tarvii tietää

days until:

höstdagarna 9

monroe 45

joulu 62

kesäloma 220 masentava

mun 18-bday 334 tappavan masentava

joo

"cmon enjoy viimestä vuotta ala-ikäsenä"

"kelaa sit se on ohi ja kaiken tän ajan sä vaa venasit"

"koita nyt ottaa elämästäs kaikki irti ja nauttii hetkestä"

"jos kokoaja haikailet jonnekki, missää ei oo hyvä"

grl.

mul on mukava vaatetus

sipsejä ja kokista

chillaan sängys

hyvää musaa

ei kiire minnekkää

and u tell me i dont enjoy my life

hakuna matata ma niga

huomasin muute kaks aika samalaist biisii

tai no, ei ne oo. mut ku kuuntelin himym soundtrack playlistii

ja tää oli siel

ni mul tuli tää mielee

somehow.

dont kno why.

but both.

both is good.

se gif ye u kno.

michael bublest tietenki tulee joulufiilis

ja nevillen biisist semmone aamuyö.

en osaa selittää paremmi

sipsit on kohta loppu

ja kello tulee viis.

arvatkaa mikä kans kohta tulee.

ei, vaan viikonloppu

tää pyörii kans päässä

le gusta

juokse tyttö juokse

tätä ois hupaisa kokeilla

joskus aikoihaa tällekki naurettu vedet silmis lattialla 

kovin kovin kauan sitte, huomaan nyt
täs viihtyessä löysin uudestaa rauskin videot kans
sit eksyin mm. sen nykyselle kanavalle
oh hot damn.
10/10

maanantait o hassuja

en nää tyylii ketää koulus

tai nää ja nää

ainaha se o täynnä ku mammuttipäivät

mut. u kno how it is

mul o vähintää 150 000 koulutehtävää

ja must tuntuu et tätä settii tääl vois tulla kilometrikaupal

mut ei vaa jaksa

aika huono

pitäs varmaa

take advantage

kokoaja nälkä

oon kurkannu jääkaappii neljä kertaa tunnin aikana

u feel me

mut joo

viihdyttääkseni iltapäiväänne

myös tämä

aaaaaaand we're on the weird side of youtube

sry

but to bring you back

and to save the day:

i like your shoelaces bye

fine

vois käydä ulkona

oon tyylii maannu sohval koko päivän

ok mökkielämä, eiks se oo se pointti

vittuakos väliä

luen täl hetkel yht kirjaa

joka kertoo helsingin undreground rockin taipaleesta

90-luvulta ja vähä muualtaki

mut pääasiassa,

u kno

se on kirjotettu samal taval ku

Please Kill Me - punkin sensuroimaton esihistoria

joka muuten on ihan saatanan hyvä, lukekaa.

se ei niiku kerro pahemmi siit musiikista, vaan.

siin o tarinoita siit meiningist,

niitte tyyppie kertomana

jotka oli seassa ku alko tapahtuu 

ja siitä miten se skene synty

ja missä ja miks ja sillee

kaikenmailman päättömyyksiä

kommelluksia ja trippejä

bittersweet, ja vitun hauskaa

sitä o iha helveti kiinnostava lukee

kosk eiks siit just musiikis oo kyse

se musa ei kuulostais just silt,

eikä siin ois just niit viboja,

ellei jengi ja ympäristö ois ollu just sellast mitä oli

taas mennää outside the box ja pinnan alle

viime postaukses valitin lack of ajatuksia

nojuu, metsästäkää se kirja käsiinne

ni tajuutte ehk paremmi missä mennää

mutta

luen siis this is usa nimistä,

helsingin pienen skenen tarinasta kertovaa thingy

venatkaas ku kopsaan vähä teille tänne 

u uncultured swines

Mikko "Vilunki 3000" Viljakainen: Minä ja Börtsi (Pöke, The Barefoot Brothersin basisti) ja joku muu päätettiin taas mennä Isebel's Painin treenikämppään ovesta läpi. Me saatiin siihen vähän miehen päätä isompi reikä ja ne ajatteli että kyllä Vilunki tuosta kaikista pienimpänä mahtuu läpi. Ne ottivat mut muurinmurtaja-asentoon, rupesivat hakkaamaan ja mun pää meni siitä läpi. Ei se ollut mitään lastulevyä, vaan vanha puuovi. Lastut lenteli ja mun pää jäi siihen väliin kiinni ja multa repes silmäkulma. "Tää näyttää pahalta, Viljakainen täytyy viedä tikattavaksi." Minä ja Börtsi lähettiin, potkittiin ensin jonkun fillarin lukko auki pihalla ja terveyskeskukseen. Sillä välin kun mua paikattiin, Börtsi sammui jonnekkin paareille. Ne oli jo heittämässä sitä pihalle että täällä nukkuu joku outo jätkä.

mä jotenki find this amusing
hehee

ja

nyt ku täs jo suomest puhutaa
ni kattokaa nyt

michaelin naama

plöts kuolen

miten voi olla niin pretty

ja onneks mulla on hyvii ystävii

all you can do is try to know who your friends are as you head off to the war

ja nätit hiukset,

kuinka selvitä kaikesta a novel by me

oon fab

heippa

brother ladies

oon popittanu hanoin ekaa levyy koko viikon

fiilis on sen mukainen

ja hyvin hämmentävä

must tuntuu et mun päässä ei oo ajatuksii.

mikä tietenki o vähä absurdi asia

ku mä tätä tässä kumminki kirjotan

mut silti, ja siit tulee vähä orpo olo

ku niit yleensä o liikaa u kno

ni nyt pitäs nauttii täst

mut tuntuu et jotai ois pahasti vialla

fuuuuuuuu

iha hassua

kattokaa omalla vastuulla

eilen myöhään ku vaan stadin valot näytti tietä

istuin kluuvin mäkkii vastapäätä varmaa tunnin

ihmiset tuli ja meni ja kyseli kuulumisia, ajan myötä

ohikulkijat väheni ja ilma viileni. mut seura lämmitti.

siin oli nii hyvä vaan istua. 

istua hiljaa ja kuunnella musiikkii.

alko sataa mut ei lähetty.oli vapaa olo.

joo sitä se oli. siks se tuntu nii hyvält.

se tuntu vapaudelta.

ainaki se tuntu silt.

tästä mä oon ylpee ja onnellinen

harmi ku oliver ei sattunu olee mukana säädössä

mun sormet on siniset.

näytän semmoselt avatarilt

värjättiin tuossa hiuksia

omia ja muitten

hupaisa ilta

löysin erään kuvan

joka on one of le absolute faves

very simple

kort och konsist

jalka puutuu

seison iha vitu epämääräses asennos.

jep. seison. ja oon koneel. ja jalka puutuu.

kehittäkää vapaasti omat mielikuvanne.

lähen neljän junalla hankoo

eli 1h 20min shiiit bye

sanoja tai ei

kaikki mitä tapahtuu hakkilassa, jää hakkilaan.

eli mitäs ihmettä mä nyt kerron teille

nojoo

viime kerrasta on aikaa

on täs tapahtunu kaikelaista muutaki

mut noi hakkila-jutut jotenki.

peittoaa alleen kaiken muun.

viikonlopunvieton.

koulu menee päi vittuu

taas. tai edelleen.

folly molly on kiva juttu

vieläkin

oon yllättyny siit miten vanhaks mua luullaan

tätä ei oo tapahtunu ennen. tai nojoo,

kerran, ku olin 14 mua luultiin 19vuotiaaks

saanko mä kysyä.

se tyyppi oli kyl nii tuhannen kuosissa

olin silti sillee jessss i scored. congrats me.

mun hiukset on kirkkaan punaset

jaa niis on liiloja raitoja

haluun lisää liiloja raitoja

this will result in kokonaan liilat hiukset

ellei joku estä mua. älkää nyt hyvänen aika estäkö.

tai no, saahan sitä aina yrittää.
good luck.

neljä päivää vapautta

neljä päivää voi nyt elää

sitte alkaa taas
same shit different day

kunnes 22.12 alkaa menee valosammaks day by day.
tai no, mä alan oottaa jouluu marraskuun puolivälissä

on sitte ees jotain minkä takii elää

if you dont stand for something
you die for nothing

kai mä sit seison joulun takii

en mä keksi mitää muutakaa

ehk parast tos kylmyydes on päästä illalla kotiin

oi dallape.

vitun idiootti.

miten. miten sä aina.

teet mulle noin.

ja itelles.

saatana.

rakas.

nyt itämeren tyttärellä
on hyvä olo, sydän hellä

nyt mieli lentää korkealla

tän betonisen taivaan alla

i got this

oli taas elämisen arvone perjantai-ilta

ja taas on kiittäminen to teh molly boys
mikä ei varmaan tuu kellekkää yllärinä

tuun muistaa tän päivämäärän monest syyst

enkä tiiä pitäiskö itkee vai nauraa

varmaa nauraa

tätä kuunneltii siel saunas.

laulettii kovaa ja korkeelta

oli erittäin hyvä olla

tää postaus on syy miks tarviin anonyymiblogin

jokapaikan juustohöylä

vapaapäivä. ulkona on semmone raikas

sen jotenki näkee, ei ees tartte mennä sinne

vois kyl avata ikkunaa, hapenpuute koht.

kirjotin 6 koetta + paperinippu. ne meni iha hyvin,

terveystiedon kokees pärjäs maalaisjärjel, psykan koe oli kans aika selkeetä meininkii,

historian koe päin vittua tbh, ja loppuja en sitte muistakaa. niist on jo nii kauan. ehk viikko.

mut onhan täs kerenny olla kaikkee. esim viikonloppu, joka muuten tulee taas.

luin metrolehestä et justin timberlake tulee suomee, heti tulvi mielee muutki pikkutytön idolit

ketä niit ny oli, mut kukaan ei tanssinu niiku justin, osashan se laulaaki. ja hell of a entertainer

tuli heti ikävä tanssii, teki niiii mieli vaa alkaa tanssii siel metros. don't imagine.

lopetin vuos sitte, eikä ehk ois pitäny. nii tiiän voin aina alottaa uudestaa

oon aina halunnu tehä sen biisii jotai sarjaa.

esim tähä, vitu hyvä, ja sexy back kans. dem tymes

ei noita biisejä toisaalta ikin jaksa kuunnella loppuu.

kyl se samanlaisuus alkaa tökkii jossai kohtaa

ei pysy mielenkiinto, tylsää. silti miss the dance

siihe yhteen kurssiin, tyylii creative writing, piti tehä sellane. 

emmä tiiä mikä sen nimi on. paljo papereita yhessä nipussa, semmone kokoelma

toho paperi-nippuun, jonka deadline oli eilen, piti pistää niit sun omii tarinointeja

mut kans kaikkee muuta, tekstejä mistä sä pidät oli ne sitte laulun sanoja tai runoja tai lainauksia.

ja vaikka kuvia. piirrustuksia. se oli niiii siistii et koulussa, ruotsinkielisessä lukiossa

jossa kaikenlisäks on urheilulinja, ni mä sain tehä jotain josta mä ihan OIKEESTI tykkäsin.

muistutettakoon että tämä tapahtuu noin kerran/vuodenaika

siitä tuli nii hieno. siin oli mun hyvät ja huonot puolet, pinnalta ja syvempää.

tää oli siis koulutehtävä. en ymmärrä. mä olin siinä rehellinen, kerroin mun omasta elämästä

ehkä vähä rivien välistä mut silti. valutin siihen niin paljo iloja suruja

se oli oikeesti ku osa mua fo reals, ja se otti sen. se opettaja.

mut se lupas ettei se satuta sitä tai muuta paperijärjestystä

tai kommentoi taikka kirjota mitään minnekkään

ainooo ainoa ainoa asia joka harmittaa on et oisin voinu tehä siit viel isomman

siis niitä papereita oli varmaa 50 jo siinä nytte, mut tuntuu et nii paljo jäi sanomatta

toisaalta ehkä parempi nii, olihan se sentää koulutehtävä.

saan sen takas huomenna 12 aikaa

en päästä sitä silmistäni all day

nyt

menen nauttimaan vapaudesta

eli syömään rauhassa ja mitä ite haluun

vois selvitä ulos jossai vaihees tänää

the return of the kanariefågel

jep

taas värjätty

saan verenmyrkytyksen

kyllä, äiti teki sen kovin selväksi

vikaa viedää

huomen terveystiedon koe

kaikkee ruuast, liikunnast ja päihteist

toisinsanoen päivänselvää paskaa

koe jossa pärjää maalaisjärjellä

ei ikin pidä mennä lupaa tällast

ei ikin pidä manaa

hys nyt

no mutta

tulin taas kertoo miten paljo tykkään kirjottaa

täst mun blogi koostuu. siit mite paljo mä tykkään kirjottaa

ja satunnaisist biiseist ja niitten merkityksest mun elämäs.

itse asiassa, nyt ku mietin. ni taitaa HIEMAN kallistuu

ton jälkimmäisen puolelle

mitä luulette

tänää kirjotin biisin psykkakokeen aikana

motivaatio selkeesti puhtaan kympin luokkaa

mut huomiseks pitäis olla se novelli

mainitsin sen joku viikko sitte

ku pillerit ei auta postaukses ok

ja oon iha liekeis

makaan sohval ja kuuntelen queenii

ihailen toisinaan mun paitaa jossa komeilee slashin naama

kuuntelen mutsin hihitystä ku se lukee aku ankkaa

ja kirjotan novellii joka ei yhtään liity mun omaan elämään

hyvä alku omaelämänkerralle, mut eihän sitä kukaan tiedä sil kurssil

taas pitäis oikeesti antaa olla tän manaamisen

ja kirjottaa vaik sitä novellii

vois kirjottaa kaikki postaukset tällee

iha vaa vittuillakseni virtuaalisesti

mun sanavalinnat

ai että

mut jep,

oon iha liekeis sohval

hihitän ja kiherrän ja kehittelen lauseit

ainoo huono puoli on se et täs tarinas täytyy olla pointti

ei ehk suoranaisesti oo mulle luonnollista

no, pitää yrittää

pikku vikoja sitte

kyl mä silti pääsen läpi kurssist

ku ei siit saa arvosanaa

palaan takaisin luovaan työhöni ilman internetiä

heippa vaan

jostain syystä mul tulee täst mielee ku olin pohjosen ostarin ässäs

todennäkösesti ostamas makaronei ja jauhelihaa

oh lawd

cami it's already done